Rakennuskulttuuri
Pohjalaiset ovat kautta vuosisatojen tulleet tunnetuiksi taitavina kirvesmiehinä. Pohjanmaan rakennustaiteen monumentteina kohoaa useimmissa kylissä vielä komeita punamullattuja maalaistaloja. Rakennusperinteitä vaalivat paikalliset kotiseutu- ja museoyhdistykset mutta myös alueen rakennusten hoidon keskukset. Monet alueen kotiseutumuseoista heijastavat 1800-luvun ja varhaisen 1900-luvun talonpoikaiskulttuuria. Museorakennukset ryhmittyvät kauniiden pihapiirien ympärille käsittäen asuinrakennuksia, aittoja, navettoja ja talleja. Pohjanmaalla perinteinen päärakennus on usein paritupa porstuanperäkamareineen.
Museot
Kuten muuallakin on myös Pohjanmaalla suuri osa kotiseutumuseoista syntynyt 1960- ja 1970-luvulla yhteiskunnan muutoksen ja kaupungistumisen ollessa voimakkaimmillaan. Museoiden kokoelmat sisältävät sen vuoksi paljon maanviljelystyökaluja ja esineitä omavaraistalouden ajalta. Pohjanmaan rikas tekstiiliperinne on myös hyvin esillä paikallisissa museoissa. Tässä voidaan mainita mm. Vöyrin Myrbergsgården ja Korsnäsin kotiseutumuseo. Kansakoulun historiaan voi tutustua mm. Finlands svenska skolmuseum -museossa Uudessakaarlepyyssä sekä Torgaren museoalueella Kruunupyyssä. Monilla paikallisilla museoilla on lisäksi hienoja erityiskokoelmia, esimerkkinä Vöyrillä sijaitsevan Rasmusgårdenin posliinikokoelma.
Isonkyrön kotiseutumuseo sijaitsee vanhan harmaakivikirkon vieressä; päärakennus on viime vuosina täysin entisöity. Laihian kotiseutumuseon tunnetuin osa on "Nuukuuren Museo", jonka kokoelmassa on hyvin käytettyjä käyttöesineitä huumoria unohtamatta. Laihian Jukajan kylässä on suuri maatalouskonemuseo. Vähäkyrö-seura on tehnyt suurtyön kunnostaessaan maakunnan vanhimman koulun Savilahti-taloksi.
Pohjanmaan lähes sata museota ja kokoelmaa heijastavat maakunnan monivivahteista menneisyyttä. Rannikon läheisyys on tietysti antanut leimansa useille niistä. Kruunupyyssä on Cronoholmenin laivatelakan museoalue, joka kuvaa pohjalaista laivanvarustusperinnettä myöhäisellä 1600-luvulla. Kristiinankaupungin Siipyyssä, Kiilin kotiseututalossa on laivanrakennusmuseo. Kristiinankaupungin merimuseo kertoo purjehdusalusten kulta-ajasta 1800-luvulla. Merenkulun historia antaa leimansa myös Pietarsaaren kaupunginmuseolle, joka sijaitsee 1800-luvulla eläneen laivanvarustajan Peter Malmin talossa. Talonpoikais- ja kalastajakulttuuria esitellään mm. Granösundin kalastusyhdyskunnassa Mustasaaren Raippaluodossa sekä Kaskisten kalastusmuseossa. Merenkurkun venemuseo Maalahdessa on pohjoismaiden suurimpia käyttöveneiden museoita. Myös Luodon Bosundin kylässä on näkemisen arvoinen venemuseo.
Pohjanmaalla on myös monia muita erikoismuseoita. Pietarsaaressa on venemoottorimuseo ja arktinen museo Nanoq. Korsnäsissa on pappilamuseo. Oravaisiin on rakennettu Suomen sodan 1808-09 taistelukentälle Vänrikki Stoolin keskus. Närpiön Öjskogsparkenissa on yksi maakunnan harvoista apteekkimuseoista. Närpiön Pirttikylän kotiseutumuseossa voi tutustua paikkakunnalla 1700- ja 1800-luvulla vaikuttaneisiin lasitehtaisiin. Ruukkikulttuuri elää myös Kimon rautaruukkimuseolla Oravaisissa. Työläisluokan elämää 1900-luvulla kuvataan niin ikään Oravaisissa sijaitsevassa Virgon työläisasuntomuseossa sekä Vaasan työväen museossa.
Suuri osa Pohjanmaan museoista on ulkoilmamuseoita. Suurin on Mustasaaren Sulvalla sijaitseva Stundars, jonka yli 60 rakennusta tekevät siitä yhden Suomen suurimmista ulkoilmamuseoista. Stundarsia hallinnoi kotiseutuyhdistys niin kuin useimpia muita Pohjanmaan museoista. Erityinen vastuu on luonnollisesti ammattimuseoilla, joita Pohjanmaalla on Kokkolassa, Pietarsaaressa, Uudessakaarlepyyssä, Vaasassa ja Kristiinankaupungissa. Ammattimuseoiden toiminta on mittavaa ja kokoelmat laajat. K.H. Renlundin museossa Kokkolassa on suuri suomalaisen taiteen näyttely varhaiselta 1900-luvulta. Lebellin talo Kristiinankaupungissa, kauppiaskoti, jonka interiööri on 1700- ja 1800-luvulta, on ainutlaatuinen museo hyvin säilytetyssä puukaupunkiympäristössä. Pohjanmaan museo Vaasassa on sekä kulttuurihistoriallinen maakuntamuseo että taiteen aluemuseo. Pohjanmaan museon rungon muodostavat Hedmanin kokoelmat, jotka käsittävät mm. säätyläishuonekaluja ja suomalaista 1800-luvun taidetta. Museon uudet näyttelyt kuvaavat maakuntaa muinaisajalta nykyaikaan, myös luonnonhistoriallisesta näkökulmasta.
Arkisto
Pohjanmaan historian voi löytää myös muualta kuin museoista. Arkistot – maakunta- ja kunnanarkistoista kotiseutu- ja yhdistysarkistoihin – sisältävät lukemattomia kertomuksia Pohjanmaalta. Monilla Pohjanmaan kotiseutu- ja museoyhdistyksistä on temaattisesti järjestetyt laajat arkistot, jotka ulottuvat elinkeinoelämästä kansanperinteeseen. Perinnetutkimuksessa on Österbottens Traditionsarkiv -arkistolla alueellinen arkisto- ja keruuvastuu ruotsinkielisten alueiden osalta. Vaasan maakunta-arkistolla on vastuu Pohjanmaan julkisesta arkistokäsittelystä. Arkistossa säilytetään asiakirjoja 1600-luvulta 1900-luvulle. Kuten Pohjanmaan museolla on Vaasan maakunta-arkistollakin suuri toiminta-alue, joka käsittää sekä kaksikielisen rannikon että suomenkielisen Pohjanmaan.
Heidi Hummelstedt
Suomenkielistä aluetta koskevat lisäykset: Heimo Salomaa