Pohjanmaa on Suomen länsirannikolla sijaitseva, harvinaisen upea maakunta, jonka keskuksena on kansainvälinen, kaksikielinen Vaasa. Voimakkaan elinkeinoelämänsä sekä vahvan vientiteollisuutensa ansiosta maakunta tuottaa hyvinvointia koko Suomelle. Pohjanmaa on maamme kansainvälisimpiä maakuntia ja teollisuuden tuotannosta n. 70 % menee vientiin. Työllisyystilanne on koko Manner-Suomen paras ja asukaskohtainen bruttokansantuote on maakuntien välisessä vertailussa kolmanneksi korkein. Hyvää taloudellista tilannetta selittävät mm. monipuolinen elinkeinorakenne, vahva yrittäjäperinne sekä osaaminen ja erikoistuminen.
Tiedostot
Viisitoista kiinnostavaa kuntaa
Pohjanmaan maakunta koostuu 15 kunnasta (1.1.2013 alkaen), jotka kuuluvat neljään seutukuntaan. Asukkaita maakunnassa on noin 179 000. Maakunnan keskus on n. 65 000 asukkaan Vaasa. Pienin kunta on Kaskinen, jossa on noin 1 500 asukasta. Maakunnan asukkaista noin 51 prosenttia puhuu ruotsia äidinkielenään. Yksi seutukunnista – kahden kunnan Kyrönmaa (Isokyrö ja Laihia) – on täysin suomenkielistä aluetta.
Merestä nouseva maa
Pohjanmaa nousee sananmukaisesti merestä. Maankohoaminen on ainutlaatuinen luonnonilmiö, joka muokkaa Pohjanmaan rantaviivaa. Maankohoaminen tapahtuu kahdeksan millimetrin vuosivauhdilla ja Merenkurkussa maa kohoaa vielä 100 - 150 metrin verran. Vuonna 2006 Merenkurkun saaristosta tuli UNESCOn maailmanperintökohde, maan ensimmäinen luonnonperintökohde.
Lue lisää maailmanperintökohteesta.
Sosiaalinen pääoma hyvinvoinnin avain
Kesäteattereita, lavatansseja, kotiseutumuseoita. Musiikkia, taidetta, urheilua. Pohjanmaan erittäin vilkkaaksi kehuttu kulttuuri- ja yhdistystoiminta kokoaa pohjalaiset yhteen. Sitä kautta on syntynyt myös vahva sosiaalinen pääoma, joka entisestään lähentää maakunnan asukkaita toisiinsa. Kun on mietitty, miksi pohjalaiset ovat niin onnellisia, hyvinvoivia ja pitkäikäisiä, suurta sosiaalista pääomaa on usein tarjottu selitykseksi. Käytännössä on kysymys siitä, että ihmiset välittävät toisistaan.
Maakunnan kulttuuri- ja yhdistystoiminta sekä muut tapahtumat aukeavat Pohjanmaan tapahtumakalenterista.
Murteistaan maakunta tunnetaan
Elävät pohjalaismurteet, niin suomen- kuin ruotsinkielisetkin, ovat tunnettuja kaikkialla. Leveää murretta käytti pakinoissaan mm. Vaasa-lehden päätoimittaja Jaakko Ikola alias Vaasan Jaakkoo:
"Oottako kuullu jotta keskellä tykkien pauhua ja korttileipääkin rakkaus jyllää aina vain? Se käy kun väkevä jästi joka hetki taikinas, se paisuu, puhkuu, sihisöö, poksahteloo ja paukahtaakin välistä ku ilmapallo rakkauren markkinoolla. Se on väkevä ja hullu tauti, josta paapat ja muorit ovat jo päässehet rauhaan, mutta nuoret se panoo lantta lauree aivan pään sekooksihin ja moni on tullu hulluksikin, kun ei oo saanu sitä omaksensa, jota on tahtonu, huulet höplänny ja syrän tykyttäny."
(pakinasta Maija meinas jymähyttää)
Tunnettuja ovat myös ruotsinkieliset pohjalaismurteet. Esimerkkinä mainittakoon Närpiön murre, joka ei välttämättä heti avaudu edes ruotsia äidinkielenään puhuvalle.
Osaava Pohjanmaa
Koulutustaso on Pohjanmaalla ollut jatkuvasti nousussa. Korkeakouluyksikköjä on kahdeksan. Näissä opiskelee yhteensä noin 12 000 opiskelijaa yli 30 koulutusohjelmassa. Vaasan yliopisto ja Vaasassa toimivat ruotsinkieliset yliopistoyksiköt (Åbo Akademi i Vasa ja Svenska handelshögskolan i Vasa) ovat tutkimus- ja koulutustasoltaan kansainvälistä huippuluokkaa. Teollisuuden ja lukuisten pienyritysten vuoksi myös työllisyys alueella on Suomen parhaimmistoa.
Erikoistuminen lisää kilpailukykyä
Pohjanmaan energiateknologian keskittymä on Suomen selkeimpiä toimialakeskittymiä. Sen osuus maamme energiateknologisesta viennistä on jopa yli 20 prosenttia. Vahva jalansija on myös metalliteollisuudella ja metsäteollisuudella. Kun pohjalainen saa idean, hän lähtee sitä myös toteuttamaan. Näin Pohjanmaalle on syntynyt pitkälle erikoistunutta elinkeinotoimintaa: kasvihuoneviljelyä, turkistarhausta ja veneenrakennusta. Kasvihuoneviljely on Pohjanmaalle eräänlainen tavaramerkki: noin 70 prosenttia kaikista Suomessa tuotetuista tomaateista ja 40 prosenttia kurkuista tulee Pohjanmaalta. Veneenrakennus on pohjalaisten perimässä varsinkin maakunnan pohjoisosissa, jossa rakennetaan maailman upeimmat purjeveneet.
Keskeinen sijainti, hyvät liikenneyhteydet
Pohjanmaan sijainti keskellä Pohjolaa on maakunnan parhaimpia valtteja. Liikenneyhteydet muihin suuriin keskuksiin – mm. Tampereelle, Ouluun, Turkuun, Helsinkiin ja Tukholmaan – ovat hyvät, kuten myös yhteydet Merenkurkun yli Skandinaviaan. Maakunnan satamat – Vaasa, Kaskinen, Pietarsaari ja Kristiinankaupunki – toimivat koko Väli-Suomen elinkeinoelämän portteina maailmaan.
Pohjanmaa – eturivissä
Pohjanmaa on aina kulkenut eturivissä, läpi koko itsenäisen Suomen historian. Maakunnan kansainvälisyys, elävä kaksikielisyys ja vahva kilpailukyky antavat aihetta olettaa, että Pohjanmaa säilyttää kärkipaikkansa.